Showing posts with label OpEd. Show all posts
Showing posts with label OpEd. Show all posts

Saturday, 24 October 2009

Tempo Semanal: OpEd by Jose Belo/Taraleu

KETA FA'AN DEMAIS VITIMA SIRA-NIA NARAN
By: Taraleu 


Iha inisiu fulan Setembru liu bá, familia vitima hamutuk ho vitima hirak ne'ebé sei moris harii asosiasaun ida ho objetivu atu defende sira-nia direitu bá justisa: Reparasaun bá vitima no ejiji tribunal internasionál.
Ema atus resin ne'ebé tau aan nuudár reprezentante povu (vitima) husi distritu tomak ho neon no laran ida de'it halo komprimisu boot ida, hodi povu nia naran, tuba rai metin atu luta nafatin hodi hakilar ba situasaun injustisa ne'ebé sai hanesan naha todan boot ne'ebé sira hulan loron-kalan iha sira-nia kbaas, hamosu sentimentu laran moras ne'ebé rohan laek.


Liafuan VÍTIMA, tuir-los sai nuudár liafuan lulik ida, liafuan todan. La'os liafuan mamuk let ida ne'ebé ita tara iha ita-nia ibun tutun hodi temi lemo-lemo bá mai, i aat liután, sai tiha fali hanesan kurtina bá ema ida-idak nia interese. Piór liután, polítiku na'in no ema oportunista sira fa'an lemorai vitima sira-nia naran hanesan ropa obralan hirak ne'ebé ema fa'an ho folin baratu de'it.


Tempu uluk, wainhira iha funu nia laran, lider no matenek na'in sira hamutuk ho povu ki'ik, ne'ebé balun oras ne'e hetan gelar vitima, fó liman bá malu luta hamutuk hodi duni-sai funu maluk sira.
Maibé, hafoin ukun aan tiha, derepente ita haluha malu lalais de'it. Povu ki'ik ne'ebé sai vitima tanba funu, oras ne'e terpaksa luta mesak. Sira luta bá sira-nia direitu atu hetan justisa maibé lider no matenek na'in sira haree ho matan sorin de'it i balun nein hakarak fihir tan… Kuitadu…


Luta atu hetan justisa bá vitima no esforsu atu halakon impunidade bá kriminozu sira, la'os slogan de'it, la'os liafuan diplomátiku i la'os mós obralan murahan husi oportunista sira. Povu ne'ebé sai vitima funu nian hakarak fanu ita hotu, hakarak loke ita neon hodi haree bá kestaun injustisa ne'ebé sira hasoru iha sira-nia moris. Tan ne'e mak sira halibur aan hamutuk hodi harii sira-nia asosiasaun rasik.


Bá oin, saida mak atu mosu? Sira bele duni atu alkansa objetivu ho ejijénsia hirak ne'e? En prinsípiu, sira (vitima) presiza suporta morál tanba sira luta bá direitu universal ne'ebé ema tomak iha mundu ne'e tutur iha leten aas bá, mak, direitu umanu.


Nuudár ita hotu hatene ona, ne'e la'os segredu ida, katak, nai-ulun sira sei la hakru'uk bá ejijensia vitima sira nian ne'ebé ejiji tribunál internasionál.


Tempu la'o daudaun, no surpreza boot ida mosu tan, derepente de'it mosu tan grupu juventude ida ne'ebé sai tiha hanesan laloran tasi boot ne'ebé atu riba no hamout lakon tiha vitima sira-nia mehi bá justisa ne'ebé sira luta daudaun.


MOVIMENTU JUVENTUDE BÁ PAZ NO ESTABILIDADE, ne'ebé katanya reprezenta povu no vitima sira, halo deklarasaun iha públiku hodi hatete katak POVU NO VÍTIMA SIRA LA PREOKUPA ONA HO TRIBUNÁL INTERNASIONÁL.


Ita bele husu, grupu juventude ne'e reprezenta duni povu no vitima sira ka lae? Hodi bainhira mak sira halo ona konsulta ho vitima sira kona-bá kestaun Tribunal Internasionál ne'e? Sira reprezenta povu no vitima ida ne'ebé? Keta halo, ida ne'e konstitui deklarasaun politika de'it karik?


Bá oin, se movimentu juventude oan ne'e iha duni komitmen bá sira-nia deklarasaun ne'e, nune'e labele para de'it ho deklarasaun ne'ebé sira halo wainhira simu prezidente Ramos Horta iha aeroportu Dili semana kotuk, maibé sira tenke halo esforsu liután hodi komprova katak ida ne'e vitima sira-nia hakarak duni, katak, lakohi ona tribunal internasionál, atu nune'e ita hotu bele tuur hakmatek ona i nai-ulun sira mós la presiza atu fera ulun tan ona.


Se deklarasaun Movimentu Juventude nian ne'e nuudár deklarasaun politika de'it, di'ak-liu, se bele, uza de'it termus no razaun seluk. KETA FA"AN DEMAIS VÍTIMA SIRA-NIA NARAN. Hatudu tok mai, vitima ida ne'ebé mak lakohi tribunál internasionál? Bele ka lae…! 


Ikus liu, pergunta bá parte hotu-hotu ne'ebé luta bá vitima sira-nia direitu. Imi nia esforsu to'o iha ne'ebé ona? Keta halo NGO sira uza vitima sira-nia naran hodi hetan fundus de'it i Grupu Juventude sira uza vitima sira atu hetan konfiansa polítika de'it, Lider politiku sira lori vitima nia naran atu justifika sira-nia retorika politika iha mundu internasionál. Iha parte seluk governu halo aan matan delek no tilun diuk tiha.


Doasaun dólar rihun bá rihun fakar la hotu rai, relatoriu futun be futun rai iha gaveta laran atu sai fuhuk tan, komisaun oioin mosu, maibé vitima sira tinan-bailoro mak vitima nafatin.


Karik autoriza ata ha'u bele impresta liafuan ne'ebé nai-ulun balun sempre temi "LA HETAN BOY…!".